Uusi saaristo-ohjelma on julkaistu!

TK-Eval ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia laativat yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa valtakunnallisen saaristo-ohjelman 2020–2023. Ohjelman kantavana teemana on visio hyvän elämän saaristosta ja ajatus siitä, että elinvoimainen saaristo tuo hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Vision mukaan Suomen saaristot ovat elinvoimaisia, saavutettavia ja luonnonläheisiä alueita, jotka tarjoavat monipuolisen ja kulttuurisesti erityisen asuin- ja toimintaympäristön.

Saaristo-ohjelma esittää toimintaperiaatteet ja temaattiset valinnat vision toteuttamiseksi. Ohjelman toimintaperiaatteet ovat saariston vahvuuksien hyödyntäminen, yhteistyön ja verkostojen rakentaminen, älykäs sopeutuminen ja ympäristövastuun lisääminen. Ohjelmassa on viisi sisällöllistä teemaa ja kullekin teemalle on esitetty keskeisimmät tavoitteet. Saariston yhteydet ja liikkuminen -teema käsittelee saariston liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä. Asuminen, lapset ja nuoret -teema käsittelee palveluiden saatavuutta, monipaikkaista elämää, paikkariippumatonta työtä sekä lasten ja nuorten saaristoa. Elinkeinot ja palvelut -teema käsittelee saaristoalueiden elinkeinotoimintaa, niin saariston perinteisiä elinkeinoja kuin uusia moderneja yrittäjyyden muotoja, sekä saariston palveluita. Saaristokulttuuri-teema käsittelee saariston ainutlaatuista kulttuurimaisemaa sekä saaristolaista elämäntapaa. Luonto ja ympäristö -teema nostaa esille saaristoluonnon ja vesistöjen suojelemisen tärkeyden sekä saariston kantokyvyn. Täällä voit tutustua tarkemmin uuteen saaristo-ohjelmaan.

 
 

Itä- ja Pohjois-Suomessa tehdään systemaattista ja pitkäjänteistä yhteistyötä innovaatioiden levittämiseksi

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot tilasivat keväällä 2020 selvitystyön innovaatioiden levittämisen ja digitalisaation haasteista Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Selvitystyön tavoitteena oli laatia ajantasainen kuva sitä, millaisia tuloksia Itä- ja Pohjois-Suomen alueen panostuksista innovaatiotoiminnan tukemiseen on syntynyt ja mitä haasteita alueella on vielä ratkaistavana. Toimeksiannon toteuttivat yhteistyössä TK-Eval ja Norrum Oy ja se sisältää myös toteuttajien suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Innovaatioiden levittämiseksi tehdyistä hyvistä käytännöistä raportissa nostettiin esille elinkeinoelämän, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö eritoten kehittämishankkeiden puitteissa. Parhaimmillaan maakunnissa on kehittämisrahoituksella saatu synnytettyä rakenteita innovaatiotoiminnan ympärille, erilaisia innovaatioekosysteemeitä. Selvitystyössä nostettiin esille innovaatioiden levittäjinä muun muassa painetun älyn ekosysteemi PrintoCent Pohjois-Pohjanmaalta, fotoniikan osaamiskeskittymä Photonics Finland Pohjois-Karjalasta, teollisen kiertotalouden osaaminen Lapista sekä digitaalinen innovaatiokeskittymä DigiCenterNS Pohjois-Savosta.  

Selvitystyöstä käy ilmi, että Itä- ja Pohjois-Suomessa kehittämisprojekteissa syntyy liian vähän liiketoimintaa eivätkä hankkeet johda innovaatioiden kaupallistamiseen. Hankkeisiin toivottaisiin uusia toimijoita, rahoituslähteitä sekä uusia kumppanuuksia. Lisäksi innovaatiotoiminnan ja rahoituksen keskittyminen maakuntien keskuspaikkakunnille koettiin haasteellisena. 

Digitalisaation osalta selvitystyö tuo ilmi, että kehittämistoimet Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat lisänneet tietoa digitalisaatiosta sekä vaikuttaneet digitaalisten ratkaisujen ja prosessien käyttöönottoon. Lisäksi koronaepidemian myötä on syntynyt uusia pk-yritysten suunnittelemia digiratkaisuja. 

Digitalisaation haasteiksi koetaan digitalisaation käsitteleminen usein liian kapeasta näkökulmasta sekä se, ettei digitalisaatioon liittyviä hankkeita synny alueilla riittävästi. Lisäksi haasteina nähdään toimijoiden puute sekä aikapula digitalisaation kehittämiseen osallistumiseksi. Teollisten yritysten osaamisessa ja valmiuksissa hyödyntää digitalisaatiota tuotantoprosesseissa nähdään paljon kehittämisen varaa. Julkisen sektorin odotetaan perehtyvän digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin entistä paremmin, digitalisaation mahdollisuuksista tulee viestiä etenkin ns. perinteisen teollisuuden pk-yrityksille ja digitalisaatiota koskevaa yritystason koulutusta tarvitaan enemmän.

Pääset tutustumaan koko raporttiin täältä: Innovaatioiden levittämisen ja digitalisaation haasteet Itä- ja Pohjois-Suomessa

 

Arviointi: Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastovarat ovat tärkeitä

Etelä-Pohjanmaalla kaudella 2014-2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuuden arviointi on valmistunut. Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan osuvuutta maakunnan omiin tavoitteisiin ja alueellisten toimijoiden tarpeisiin. Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta varten. Arviointityön tilaajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Arvioinnin toteuttivat TK-Eval ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä. Lisäksi toiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia on syytä kehittää edelleen huomioiden muun muassa työssä tuotettu arviointimalliehdotus. Linkki raporttiin.

 

VN TEAS -hanke: Monialaisen yhteistyön vaikuttavuuden arviointi nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa

Arvioinnissa tuotettiin eri näkökulmista ja eri menetelmiä hyväksi käyttäen uutta tutkimuksellista tietoa Ohjaamo-toiminnan taloudellisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Työssä esimerkiksi selvitettiin, minkä suuruisia ovat olleet Ohjaamo-toiminnan aikaansaamat taloudelliset hyödyt ja onko resursointi Ohjaamoihin ollut yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista. Kokonaisuutena työllä tuettiin hallituksen kärkihankkeen ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” toteutumista sekä hallitusohjelman tavoitteita edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää ja koulutuksen keskeyttämistä sekä edistää nuorten työllistymistä. Lue lisää tästä.

© 2020. TK-Eval. All Rights Reserved.