Saariston ääni -kyselyn vastaajien kesken arvotun S-ryhmän 100 € lahjakortin voitti Anita Nordblad Hangosta. 

 

TK-Eval aloittaa Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018-2021 arvioinnin (6.4.2020)

TK-Eval yhdessä MDI Public Oy:n kanssa toteuttaa Pohjois-Savon liitolle Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018-2021 ulkoisen arvioinnin huhti–lokakuussa 2020. Arvioinnissa selvitetään 1) maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen, 2) maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman painopisteiden osuvuus, ajantasaisuus ja vaikuttavuus sekä 3) maakuntaohjelman ohjausvaikutus. Arvioinnissa laaditaan myös suositukset uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Lisäksi arvioinnissa selvitetään muun muassa se, millaisia muutoksia maakunnassa toivotaan maakuntaohjelman kehittämisen kärkiin (älykkään erikoistumisen valinnat).

 

Arviointi: Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastovarat ovat tärkeitä

Etelä-Pohjanmaalla kaudella 2014-2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuuden arviointi on valmistunut. Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan osuvuutta maakunnan omiin tavoitteisiin ja alueellisten toimijoiden tarpeisiin. Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta varten. Arviointityön tilaajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Arvioinnin toteuttivat TK-Eval ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä. Lisäksi toiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia on syytä kehittää edelleen huomioiden muun muassa työssä tuotettu arviointimalliehdotus. Linkki raporttiin.

 

VN TEAS -hanke: Monialaisen yhteistyön vaikuttavuuden arviointi nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa

Arvioinnissa tuotettiin eri näkökulmista ja eri menetelmiä hyväksi käyttäen uutta tutkimuksellista tietoa Ohjaamo-toiminnan taloudellisista vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Työssä esimerkiksi selvitettiin, minkä suuruisia ovat olleet Ohjaamo-toiminnan aikaansaamat taloudelliset hyödyt ja onko resursointi Ohjaamoihin ollut yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavaa ja tarkoituksenmukaista. Kokonaisuutena työllä tuettiin hallituksen kärkihankkeen ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” toteutumista sekä hallitusohjelman tavoitteita edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää ja koulutuksen keskeyttämistä sekä edistää nuorten työllistymistä. Lue lisää tästä.

 

Arviointi: Vuolijoen aluelautakunta on lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä eri näkökulmista – konkreettiset tulokset vähäisempiä

Vuolijoen aluelautakuntakokeilulla on runsaan kolmen ja puolen vuoden aikana onnistuttu vähentämään Vuolijoen alueen asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten välistä vastakkainasettelua ja tuomaan päätöksentekoa lähemmäksi asukkaita. Näkyviä toiminnan tuloksia on, mutta lautakunta olisi voinut ottaa asioita rohkeamminkin vastuulleen, jolloin konkreettisia tuloksia olisi voinut olla enemmänkin.

Arvioinnissa tarkastellaan aluelautakunnan toimintatapoja, toimenpiteitä, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä aluelautakuntakokeilun merkitystä Vuolijoen alueen asukkaille. Arvioinnin tilasi Kajaanin kaupunginhallitus ja sen toteutti asiantuntijayritys TK-Eval.

Vuolijoen aluelautakuntakokeilu on onnistunut sosiaalisen pääoman kasvattamisessa. Se on pystynyt etenkin lisäämään yhteistyötä Vuolijoen alueen sisällä. Alueen yhteisöllisyys on vahvistunut, kun kylien välinen vuoropuhelu ja kanssakäyminen on lisääntynyt, asukkaat ovat aktivoituneet ja samalla yhteishenki on vahvistunut. Kokeilun myötä yhteydet Kajaanin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ovat myös vahvistuneet ja ristiriidat ja vastakkainasettelu Vuolijoen ja vanhan Kajaanin välillä vähentyneet samalla, kun alue on pystynyt aiempaa paremmin tuomaan esille yhteistä näkemystä alueen kehittämisestä.

Konkreettisissa aikaansaannoksissa aluelautakunnan tulokset näyttävät jääneen selvästi sosiaalisen pääoman lisäämistä vaatimattomammiksi. Samalla lautakunnan merkitys Vuolijoen alueen asukkaiden omaehtoiselle asuinseudun kehittämiselle on ollut vaatimattomampi. Tavoitteena ollut alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistäminen on ollut vähäistä. Myös aluelautakunnan tiekartan linjauksiin sisällytettyjä varsin kunnianhimoisia tavoitteita kohti on otettu vain pieniä askelia.

Vuolijoen aluelautakunnan tulosten ja vaikutusten saavuttamisessa suurimpana haasteena on ollut toimintaan varattujen resurssien niukkuus. Se on näkynyt etenkin aluesihteerille varatun työmäärän pienuutena. Aluelautakunnan jäsenillä on ollut toiminnan luonteesta ja aluelautakunnan perustarkoituksesta johtuen myös suurempi vastuu kehittämistoiminnasta. Aluelautakunnan toimintamalli ei tällä tavoin näytä olleen lautakunnan toiminnalleen asettamiin tavoitteisiin nähden riittävä ratkaisu. Mikäli lautakunnan toiminta vakinaistetaan, niin tavoitteita tulee joko tarkistaa resursseja vastaaviksi tai sitten lautakunnan on otettava hoitaakseen muita alueen kehittämiseen liittyviä tehtäviä, joita arvioinnissa on tullut esille.

Vuolijoen aluelautakuntakokeilun jatkoa päätettäessä nähtävillä on useita vaihtoehtoja. Toimintaa voidaan jatkaa entisellään, se voidaan lopettaa kokeilukauden päätteeksi tai sitä voidaan supistaa tai laajentaa. Valinnassa on kysymys siitä, miten eri vaihtoehtoihin liittyviä osatekijöitä ja näkökulmia halutaan arvottaa.

Arvioinnissa aluelautakunnan toiminnan jatkaminen sai varsin hyvän tuen. Mikäli toimintaa jatketaan, niin lautakunnan aluesihteerin työpanosta tulee lisätä jollain järjestelyllä nykytasosta, että asioiden valmisteluun ja käytännön toteutukseen on käytettävissä enemmän resursseja. 

 

Arviointi: Maaseutuohjelman koulutus- ja yhteistyötoimet parantuneet – lisääntyneet verkostot lisäävät liiketoiminnan mahdollisuuksia

Maaseutuohjelman koulutus- ja yhteistyötoimenpiteet ovat parantaneet tuhansien maaseudun kehittäjien ja yrittäjien osaamista ja luoneet verkostoja. Verkostomainen kehittäminen on vahvistanut tiedon jakamista ja uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Ohjelman innovatiivisuus näkyy tiedon välittämisenä, mutta innovaatioiden käytäntöön viennissä on kehitettävää.

Arvioinnissa tarkastellaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 koulutus- ja yhteistyötoimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia sekä esitetään yleisarvio innovaatioiden edistymisestä maaseutuohjelmassa. Tapaustarkasteluissa käsitellään Suomen Metsäkeskuksen hanketoimintaa ja maaseudun innovaatio- eli EIP-ryhmiä.

Arvioinnin toteutti arviointiryhmä, johon kuuluivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja asiantuntijayritys TK-Eval.

Maaseutuohjelman koulutus- ja tiedonvälityshankkeet ovat vaikuttaneet osallistujiensa osaamiseen ja sen kehittämiseen. Tulosten syntymiseen myötävaikuttavina tekijöinä erottuvat erityisesti osallistujien motivaatio ja hankevetäjien osaaminen. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeita oli vuoden 2018 loppuun mennessä käynnistetty reilut 350 kappaletta.

Verkottamista painottaneet ja monimuotoiset yhteistyöhankkeet ovat vastanneet hyvin toimintaympäristön ja alueiden tarpeisiin. Hankkeiden myötä on syntynyt verkostoja, joissa toimiminen lisää koko toimialan osaamista, avartaa osapuolten näkemyksiä ja parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyöhankkeita oli vuoden 2018 loppuun mennessä käynnistetty reilut 650 kappaletta.

Maaseutuohjelman EIP- eli innovaatioryhmähankkeet tuottavat ja kehittävät alkutuotannon tuottavuutta ja tehokkuutta parantavia ideoita ja uudistuksia. EIP-hankkeiden kansainvälinen yhteistyö on onnistunut, mutta tuloksista viestiminen ja tiedon vieminen käytäntöön on ollut haastavaa. Kuluvalla ohjelmakaudella Suomessa on toteutettu kahdeksan maaseudun innovaatioryhmää.

Suomen Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsään perustuvien elinkeinojen uudistumista ja kehittää, jalostaa ja jakaa metsätietoa. Maaseutuohjelma on erittäin tärkeä Metsäkeskuksen elinkeinojen kehittämistoiminnan rahoittaja. Valtakunnallisena organisaationa Metsäkeskuksella on hyvä mahdollisuus levittää maakunnallisissa hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä muualle maahan.

Tutustu raporttiin tästä linkistä:  http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161776

© 2020. TK-Eval. All Rights Reserved.